Americana-rypistys kävi voimille aika lujasti, jäi vähäisetkin liikuntaharrastukset ja omat soittelut vähiin. Nyt on pitänyt niitä välillä palauttaa tavallisempaan tilaan, mutta ei tämä blogikaan vielä ole kuolemassa.
Tähän väliin voisi koittaa kaivaa vähän erilaista svengiä tarkastelemalla, jotta mitä on tullut kuunneltua viime aikoina. Siihen nyt kaivan tietoa last.fm:stä. Ei sinne ihan kaikki kirjaudu, mutta tässä sitten näitä, joita ei ole tullut vielä oikeasti mainittua viimeisen puolen vuoden ajalta. Kotimaiset ensin. Ulkomaisia on sitten näköjään enemmän tulossa seuraavaksi.
Rommakko
Ok, tää näyttää oikeasti nololta: oma bändi ykkösenä. Suurin osa näistä on tullut ihan sillä, että olen treenaillut uusien demojen kanssa. Ei tästä kehtaa sen enempää, mutta saa koittaa kuunnella levyä spotifystä tai vaikka deezeristä. Ei me niistä kuunteluista rahaa saada mainittavaksi asti, mutta tuntuu kivalta tilastoja katsella.
Pekko Käppi & K:H:H:L
Tämä on vähän työn alla vielä. Uusi levy on hyvä, mutta vielä ajatukset pitäisi saada selkenemään siitä, että onko se parempi kuin edellinen ja/tai miksi ei ole.
Melrose
En ole aikaisemmin kuunnellut Melrosea juuri ollenkaan, mutta uusi levy toimii jollain tasolla. Pitäisi vielä hetki testailla, että onko siinä jotain kestävää.
Jaakko Laitinen & Väärä Raha
Suomen paras bändi. Soitot ovat tainneet kertyä aika tasaisesti kaikilta levyiltä. Turvallinen valinta työmatkoille aina. Hassun monesti kuuntelen vain bassojuttuja.
Esa-Pekka Salonen; The Philharmonia Orchestra; London Voices
Tämä liittyy György Ligeti -innostukseen. Ei oikeastaan hirveän kotimaista, mutta tulkoon nyt mainittua. Le Grand Macabre on upea.
Faarao & Kakspäinen narttu
Tämäkin on työn alla. Jotain mahtavaa tässä uudessa levyssä on, mutta ihan yksiselitteisen helposti kehuttavaa se ei ole.
Sutina
On pitänyt miettiä, että voiko tätä kehua. Siinä on ihania ihmisiä ja entisiä bändikavereita. Nämä liian lähellä olevat hommat on vaikeita kirjoitettavaksi. Kuunnelkaa ite.
Outolintu
Tämä on pakko mainita Sutinan perään samoilla varauksilla. Tykkään kovasti, mutta on sen verran lähellä, että hankala on sanoa mitään, mikä ei tulisi pian kylillä vastaan.
K-X-P
Työn alla tämäkin. Jotenkin tosi sympaattinen meininki. Ansaitsee oman juttunsa, mutta vielä pitäisi ajatukset kirkastaa, jotta mitä uudesta levystä voi sanoa.
Mikko Hassinen
Taisi olla Hesarin arvostelusta bongattu tämä uusi levy. Ei sytyttänyt kertakuuntelua pitemmälle.
Janne Westerlund
Vanha idoli, jonka jutuista olisi kiva olla innoissaan. Ei oikein uusimmat jutut kolisseet niin että jaksaisi kummemmin mainita.
Asa
Foetidaa taisin kuunnella taas sen verran, että näkyy listoilla. On se edelleen törkeän kova levy sekin.
The Slag Brick Project
Tästäkään ei ihan kaikki soittokerrat näytä kirjautuneen. Sisko toi seiskatuumaisen tuliaisiksi ja onhan siinä upea svengi. Mutta menee myös tuohon sarjaan, josta ei oikein pysty vapautuneesti kirjoittamaan, kun on tuommoisia perheyhteyksien tapaisia tässä. Enkä oikein kyllä tykkääkään kahden biisin perusteella mitään suurta sanoa, ei sillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti